Uusia Nokioita vai Valtion Ohjelmisto Oy?

Posted by: Jukka Michelsson 12 years ago

(0 comments)

Perjantaina 11.2.2011 Nokian uusi toimitusjohtaja Stephen Elop teki historiaa julistamalla Nokian strategisen suunnanmuutoksen. Tähän asti omalla Symbian käyttöjärjestelmällä kilpaillut Nokia ryhtyy tuottamaan matkapuhelimia Microsoftin kehittämällä Windows-käyttöjärjestelmällä varustettuna.

Tämän tulkittiin tarkoittavan massiivisia irtisanomisia, kun Nokialla ei ole enää käyttöä niille tuhansille ohjelmoijille, jotka kehittivät Symbiania.

Valtion Ohjelmisto Oy

Uutinen Symbianin kehityksen asteittaisesta alasajosta aiheutti markkinoilla voimakkaan reaktion joka näkyi erityisesti Nokian ohjelmistokehityksen alihankkijoiden Ixonosin ja Digian pörssikursseissa, jotka putosivat yli 20 prosenttia uutista seuraavina päivinä. 

Finanssikriisin aikana käynnistettyjen massiivisten elvytystointen ollessa vielä tuoreessa muistissa oli odotettavissa, että suuri määrä irtisanottuja ohjelmistokehittäjiä synnyttäisi elvytysrefleksin poliitikoissa. Niinpä ei ollut yllättävää, kun talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari ehdotti jo seuraavan aamun lehdissä, että olisi perustettava valtiollinen IT-yhtiö irtisanottujen Nokialaisten palkkaamiseksi.

Valtiollisen IT-yhtiön perustaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että käytettyään vuosikausia aikaa kehittääkseen Symbiania - joka melkein kaatoi Nokian -, ohjelmistoasiantuntijat ryhtyisivät nyt käyttämään veronmaksajien rahaa tuottaakseen jotakin vielä turhempaa. Tapaus Valco toimii varoittavana esimerkkinä vastaavanlaisesta yrityksestä, joka johti korruptioepäilyihin, vuosien oikeusprosesseihin ja melkein kaatoi Koiviston hallituksen. Lopuksi kaikki yhtiön yli 500 työntekijää menettivät työpaikkansa ja vuosia työelämästään.

Valtion Ohjelmiston ohjelmoijat päätyisivät käyttämään vuosikausia aikaa kehittäessään osaamistaan projekteissa, joista on marginaalista hyötyä oman työpaikan ulkopuolella. Muut IT-yhtiöt joutuisivat tinkimään omista projekteistaan valtion kilpaillessa niiden kanssa samoista resursseista. Byrokraatit pitäisivät huolen siitä, että firma ei tuota mitään, mille on kysyntää markkinoilla ja samalla tuhlattaisiin valtavia määriä veronmaksajien rahoja. 

Lopulta tuntuisi - Jim Collinsia lainatakseni - kuin turha työ valuisi hukkaan.

Luova tuho

Strategiamuutosta seuranneen shokin jälkeen julkisessa keskustelussa alkoi kuulua myös niitä ääniä, jotka suhtautuivat optimistisesti vapautuneiden resurssien luomaan potentiaaliin synnyttää uusia innovatiivisia yrityksiä.

Kun markkinoiden silmissä kömpelöksi ja epähaluttavaksi nähdyn Symbian käyttöjärjestelmän kehitys pikkuhiljaa ajetaan alas, vapautuu ohjelmistoalalle paljon taitavia osaajia, jotka (toivon mukaan) ryhtyvät tuottamaan jotakin, mille on akuutimpi kysyntä. 

Tämän näkemyksen jakavat myös Itävaltalaisen taloustieteen koulukunnan kannattajat, kun he puhuvat suhdannesyklistä. Lama nähdään rakennemuutoksena, joka on seurausta resurssien ("ajan ja vaivan") tuhlaamisesta nousuvuosien synnyttämissä virheinvestoinneissa. Kun lopulta käy ilmi, että tuotantorakenne on rakennettu palvelemaan olemattomia tarpeita, syntyy konkurssiaalto joka vapauttaa resursseja ihmisten tarpeita paremmin palvelevaan käyttöön.

Nokian strategiamuutoksen aiheuttamat (oletetut, mutta vielä toteutumattomat) massairtisanomiset edustavat samankaltaista rakennemuutosta ohjelmistoalalla. Mikäli muutoksen annetaan tapahtua esteettömästi, se voi tapahtua nopeasti ja synnyttää samalla hieman kestävämpää kehitystä. Nykyinen muutos tarjoaa muille IT-yhtiöille mahdollisuuden laajentua, kun alaa kroonisesti vaivaava työvoimapula helpottaa. 

Yhteenveto

Muutoksen edessä poliitikkojen selkäydinrefleksi on vastustaa muutosta. Heidän silmissään yhteiskunta, tai ainakin talous, on staattinen rakenne, kone, jota "valtoimenaan virtaavat" markkinat välillä "järkyttävät" aiheuttaen "häiriöitä". Tällaisesta näkökulmasta katsottuna kaikki konkurssit ja irtisanomiset aiheuttavat "virheitä", joiden korjaaminen on poliitikon erityisosaamisaluetta.

Itävaltalaisen taloustieteen näkökulmasta markkinoilla tapahtuvat muutokset johtuvat ihmisten luonnollisesta toiminnasta heidän pyrkiessä parantamaan olosuhteitaan. Yhteiskuntaa ei voi verrata koneistoon, jota voidaan optimoida rattaita ja jousituksia virittelemällä, kunhan vain käytössä on tarpeeksi tarkat työkalut. 

Koneen sijasta yhteiskunta on äärettömän monimutkainen, jatkuvasti muuttuva ja muutoksiin sopeutuva, orgaaninen eliö tai verkosto, missä solujen kuoleminen on luonnollinen edellytys uusien syntymiselle. 

Tässä vertauskuvassa yritys, joka ei koskaan irtisano eikä muutu, mutta pysyy veronmaksajien rahoilla toiminnassa, on syöpäsolu.