Suomen Ludwig von Mises –instituutti nyt auki

Posted by: Oskar Lindman 6 years ago

(0 comments)

Tervetuloa rakas utelias surffaaja tälle sivustollemme. Takana on vuoden kestänyt prosessi ja nyt olemme tässä. Kuten aina, matkalle kuuluu vaikeasti ylitettäviä esteitä, harhapolkuja ja päämäärätöntä etsiskelyä, niin tässäkin tapauksessa. Todelliselle kansalaisaktivismille ei vieläkään anneta sille kuuluvaa painoarvoa, tie tänne on vaatinut byrokraattisen valtion ohjailua, jonka suhteen me vapaamieliset olemme pikkaisen uusavuttomia, myönnettäköön. Meillä ylläpitäjillä on haaste toimia valistuksen hengessä, edistää asioita ja päämääriä, jotka eivät ihan pintajulkisuudessa ole totutusti elelleet tai jonka oikea oikeaoppisuus asetetaan vallan kammareissa kyseenalaiseksi, siksi luvassa on aimo annos aitoa radikalismia.

Mutta kuka ihmeessä oli Ludwig von Mises (1881-1973)? Hän on taloustieteiden itävaltalaisen koulukunnan kuuluisin edustaja ja libertarismin (ovat arkikäytössä lähes synonyymeja) kehittäjien keskushahmoja. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, me olemme tilanteesta riippuen milloin anarkokapitalisteja, oikeistoanarkisteja, ääriliberaaleja tai eurooppalaisittain vain pelkästään liberaaleja. Poliittisen suunnan hevosenkenkä kuvaa hyvin libertarismin ajatuksia, osa on oikealta ja osa vasemmalta, löytyy anarkismia ja äärimmäistä kapitalismia. Libertarismi käsitteenä otettiin käyttöön, koska haluttiin erottautua Amerikan vasemmistoliberaaleista, joiden ajattelu poikkeaa merkittävästi siitä, mitä Euroopassa pidetään liberaalina, joka on lähinnä klassista liberalismia. Itse itävaltalainen koulukunta kuitenkin sai nimensä perustajien kansallisuuden mukaan. 1800-1900 –lukujen vaihteen Wien oli monikansallinen kuhiseva metropoli kahviloineen ja vilkkaan kulttuurielämänsä ansiosta. Carl Menger (yksi rajahyöty-termin käyttöönottajista) on ensimmäinen suuri nimi, jota seurasi Eugen v. Böhm-Bawerk, myös itävaltalainen hänkin. Tietty ajatussuunnalla on omat edelläkävijänsä aatehistoriassa, Suomessa vapaakaupan edelläkävijä Anders Chydenius kuuluu myöhäiskuuluisana useimmin mainittuihin. Ludwig von Misesin ja muiden emigroitua natsien alta ideologinen keskus siirtyi Amerikan mantereelle, Murray N. Rothbard, Israel Kirzner, Henry Hazlitt (pääteoksesta julkaistaan piakkoin suomennos) ja moni muu olivat siellä ylimpiä älyllisiä auktoriteetteja. Ei haittaa, jos nimet eivät jää kerralla päähän, sivustoamme seuraamalla pääsee kyllä perille vaikeimmistakin asioista, se on tehty selkolukuiseksi.

Meille liberaaleille 1900-luku ei ollut hyvä vuosisata, vaikka vuosisadan loppu olikin valoisa Neuvostoliiton kaaduttua ja koko Itä-Euroopan kääntyessä liberalismin puolelle. Vuosisadan alkupuolella oli kaksi pahaa joista valita, natsit vai sosialistit, eikä kumpikaan suunta suuremmin viehättänyt. Meidän nähdäksemme liikkeillä ei ole oleellista eroa, retoriikka vain vaihtuu ja vedotaan täysin erilaisiin arvoihin, mutta talouden järjestämisessä käytetään lähes identtisiä keinoja. Osa Suomen libertaareista on siis jo historiallisista syistä kovin hyvinvointivaltio-vastaisia ja kammoamme kaikkea sosialismia. Vaikka hyvinvointivaltio-ideologia on lainaillut historiansa saatossa liberaaleilta aiheita ja monet edistysmielisistä ovat tätä kehitystä varauksetta tukeneet, suuntautuu meillä ideologinen kritiikki vieläkin juuri tällaiseen kulloinkin vallitsevaan valtioideologiaan. Itse asiassa kyseessä ei ole mikään yksittäinen tapaus tai poikkeus, se on vain työskentelymetodimme ja pääasiallinen lähestymistapamme. On monia muitakin asioita poliittisella agendalla, joiden pohja pitää paljastaa paikkansapitämättömäksi ja tätä kautta taistella kasvavaa valtionvaltaa vastaan. Kyse ei siis ole ristiriidasta egoistisesta pröystäilevästä kapitalistista vastoin sosiaalinen valtiovaltaa suosiva kansalainen, vaan individualistinen katsanto kattaa molemmat vaihtoehdot, väistän kuitenkin kollektiivisuuden vaarat. Liikkeessä on paljon radikaalia ja vallankumouksellista, mutta ytimeltään se on anti-dogmaattinen ja anti-totalitaarinen.

v. Misesiläinen metodiikka on ainutlaatuinen koko tiedemaailmassa. Sen perusta on samanlainen kuin päämäärä, joka on vapaus. Taloustiedettä tulee lähestyä apriorisesti ja teoriarakenteen tulee olla deduktiivinen, jokin toinen lähestymistapa tuottaisi ristiriidan valittujen keinojen ja itse päämäärän kanssa. Elämä on täynnä yksilöiden vapaita valintoja ja tämän mekaniikka pyritään paljastamaan tieteen keinoin. Tämä on nähtävissä vahvuudeksi tai heikkoudeksi, se asettaa tiettyjä rajoitteita, mutta perusajatukseltaan on vähintään mullistava. Juuri tämä ydin viehättää liikkeessämme ja voimme olla siitä aidosti ylpeitä. Siinä sivussa tulee ratkaistua monia dilemmoja yhteiskunnallisessa keskustelussamme. Juuri tämä perusta eri versioineen synnyttää yhä uusia sovellusaloja ja uusia avauksia liikkeen sisällä, siksi se on säilynyt varsin dynaamisena koko elinikänsä.

Ludwig von Mises –instituutteja on aiemmin perustettu muuallekin kuin nyt Suomeen. Alabaman Auburnissa sijaitseva Ludwig von Mises –Instituutti (www.mises.org) toimii libertaarisen liikkeen toiminnallisena keskuksena, se vastaa libertarismin kulloisestakin noin suunnilleen vallitsevasta tuulensuunnasta. Periaatteessa libertarismin ydinajatukset sopivat niin mihin tahansa aikaan ja mihin tahansa paikkaan, ne on tarkoitettu ikuisiksi. Oma sivustomme aikoo olla vähemmän puhdasoppinen, vaikutteiltaan valistushenkinen ja manner-eurooppalainen, jopa pohjoismainen. Vaikka maailmalla on muutama libertaari-puolue, on aatteen formulointi politiikaksi pitkälti vielä tekemättä. Meidän vapauden puolustajien prioriteetti-lista tulee sijoittaa vallitsevaan valtiojärjestelmään ja siksi fokus-alueet vaihtelevat aina asuinpaikan mukaan, me emme voi suoraan kopioida kaikkea muualta maailmasta. On tärkeää, että äänemme kuuluu keskusteltaessa eri topiikeista, eikä tekeydy kuuroksi vaikka kaikki mitä kuulee ei miellyttäisikään.

Libertarismi elää mielenkiintoisia aikoja. Vaikka sivustomme olisi vain pisara meressä, olemme ottaneet harppoen edistysaskelia yhteisönä. Verkkokeskustelut ovat perinteinen tapa vaikuttaa ja kirjoituksiimme ei ole voinut olla törmäämättä. Useimmiten libertaariksi tullaan jonkin henkilökohtaisen kontaktin kautta, kun edelleen pelätään ehkä syystäkin demokraattista vaikuttamista, vaikka se toisi aatteelle parhaiten julkisuutta. Tätä status quota meidän sivustomme on tarkoitus murtaa. On kai paikallaan kertoa, minkälaiseen yhteisöön olet vihkiytymässä: meillä on säännöllisesti tapaamisia ja olet enemmän kuin tervetullut mukaan. Tavattaessa libertaari on varsin usein boheemi, vähän hippihenkinen ja kaikin puolin yhteiskunnasta huolissaan oleva, täysi vastakohta stereotypian kylmälle kapitalistille.

Tervetuloa kasvavaan joukkoomme, vaikka instituuttimme vakiokävijäksi!