Spontaani järjestys

Posted by: Mikko Laakso 11 years, 10 months ago

(0 comments)

Emergenssillä viitataan filosofiassa ideaan siitä, että tiettyjä varsin yksinkertaisiakin sääntöjä noudattavien osasien systeemistä nousee näennäisen kaaoksen pohjalta spontaanisti uusi järjestelmällisiä - suorastaan suunnitellun tuntuisia piirteitä omaava kompleksi kokonaisuus.

Esimerkkinä voimme käyttää vaikkapa evoluutiota, jossa kaikki lisääntymiskykyiset elolliset rakenteet pyrkivät välittämään perimäänsä jälkeläisilleen. Luonnon olosuhteet ja lajien kilpailu sanelevat ehdot joihin eliöiden tulee sopeutua, tai ne kuolevat pois. Lajit kehittyvät geneettisessä kilpailussa muuta luontoa "vastaan" satunnaisten hyödyllisiksi osoittautuvien geneettisten mutaatioiden avulla, jotka antavat niille tiettyjä kilpailuetuja sopeutuessa vallitseviin oloihin. Näinpä evoluution muutamasta yksinkertaisehkosta periaatteesta nousee koko eliökunnan käsittävä monimutkainen järjestelmä, ekosysteemi, joka muodostuu itsestään, ilman ylhäältä tapahtuvaa ohjausta. Evoluutio hakeutuu kokoajan ympäristön muutosten mukana kohti tiettyä vaihtelevaa tasapainotilaa sitä koskaan täysin saavuttamatta. Näin syntyy spontaani järjestys kaaoksen sijaan. Periaatte pätee myös kielien kehittymiseen, maailmankaikkeuden muodostumiseen ja moneen muuhun asiaan.

Myös markkinatalous on spontaaniin järjestykseen perustuva järjestelmä. Tämä monimutkainen, suunnittelemattomissa oleva järjestelmä emergoituu vapaan vaihdannan periaatteesta. Siinä palveluiden ja hyödykkeiden tuottajat pyrkivät sopeutumaan ihmisten mielihaluihin, tarpeisiin ja resurssien niukkuuteen. Monimutkaisista tarpeiden, halujen ja yksilöllisten ostomieltymyksien kaoottisesta kokonaisuudesta muodostuvat markkinat, jossa vaihdanta tapahtuu sen mukaan miten ihmisyksilöt arvostavat eri hyödykkeitä. Näin ollen ostopreferenssit toimivat eräänlaisena luonnonvalintana markkinoilla oleville tuotteille, jotka koittavat pysyä kysyttyinä. Tästä seuraa se, että tarjolla olevat tuotteet ovat jatkuvasti kilpailussa toisiaan vastaan, jolloin parhaana pidetyt menestyvät, samaan aikaan kun huonoimmat "kuolevat" pois. Näin ollen markkinat täyttyvät periaatteessa tuotteista joista ihmiset pitävät. Tässäkään tapauksessa kompleksia järjestelmää, markkinoita, ei ole organisoitu ollenkaan ylhäältäpäin vaan ne muodostuvat itsestään hintakilpailun, preferenssien ja niukkuuden periaatteiden pohjalta.

Kun markkinoita lähdetään sääntelemään on seurauksena yleensä talouden häiriintyminen. Usein tämä on seurausta siitä, että tietyt ihmiset - poliitikot - uskovat kykenevänsä suunnittelemaan omat markkinat, taikka muuttamaan niitä "reiluimmiksi" omien mielivaltaisten kuvitelmiensa perusteella. Tämä osoittautuu aina, kerta toisensa jälkeen haitalliseksi, sillä se vie markkinat pois niiden luonnollisesta tilasta, mikä johtaa lähes poikkeuksetta talouden ja hintasignaalien sotkeutumiseen. Esimerkkejä: sääntely luo keinotekoista niukkuutta, huonontaa resurssejen allokointia, synnyttää kuplia ja luo monopoleja. Tämän tuo erityisen hyvin esiin Friedrich Hayek sitaatillaan:

“Taloustieteen tehtävänä on osoittaa ihmisille miten vähän he oikeasti tietävät asiasta, jonka he kuvittelevat voivansa suunnitella.”

En myöskään malta olla mainitsematta satiirisesti, että valtiollista sosialismia, jossa markkinat suunnitellaan ylhäältäpäin voidaan evoluutiotermistöä käyttäen kutsua talouskreationismiksi.

Talouden kykyä järjestyä spontaanisti ei tulisi koskaan aliarvioida.