Ruotsin kokemukset Tobinin verosta

Posted by: Jukka Michelsson 4 years, 9 months ago

(0 comments)

Tämä on suomennos The Information Dailyssä julkaistusta artikkelista  Tobin Tax - The Swedish Experience

Ainoa esimerkki "puhtaasta" Tobinin verosta on Ruotsi, missä kaikille arvopapereiden (ja osakeoptioiden) ostoille ja myynneille määrättiin 1.1.1984 puolen prosentin suuruinen vero. Veroa sovellettiin sekä kotimaisiin, että ulkomaisiin asiakkaisiin ja asetettiin kaikkien rekisteröityjen ruotsalaisten välitysfirmojen maksettavaksi. Vuoteen 1987 asti välitysfirmojen välinen kauppa katsottiin välilliseksi kaupaksi ja siten vapautetuksi verosta. Sekä myynnin, että oston verotus nosti veron efektiivisesti yhteen prosenttiin. Tämä tuplattiin vuonna 1986 ja myöhemmin sitä ryhdyttiin soveltamaan kiinteitä tuloja tuottaviin arvopapereihin (kuten velkakirjat). Lisäksi osakeoptioihin asetettiin kahden prosentin vero (1% option ostamisesta ja 1% sen hyödyntämisestä).

Ymmärrettävistä syistä sijoittajat devalvoivat arvopaperien hinnan heijastamaan tulevien verojen nykyhinnan. 2,2% lasku osakkeiden hinnassa veron julkaisupäivänä osaltaan vaikutti -5,5% indeksituottoon seuraavien 30 päivän aikana. Vuonna 1988 koettiin vielä hintojen yhden prosentin lasku, kun vero tuplattiin. Lukuiset tutkimukset osoittavat tilastollisesti merkittävän kasvun tuottojen varianssissa tänä aikakautena. Luonnollisestikin markkinat reagoivat aiheuttamalla suurempia kustannuksia valtion velkaantumiselle, kun enenevissä määrin verotettavista arvopapereista haluttiin suurempaa tuottoa. Sivuvaikutuksina ruotsalaisilla markkinoilla koettiin häiriöitä yritysten laajentumisen, työllistämisen (sekä finanssialalla, että laajemmaltikin taloudessa) sekä pääomien keräämisen suhteen.

Verokertymä oli kaukana tavoitellusta. Ennustusten mukaan kiinteiden arvopaperituottojen verotus tuottaisi 1,5 miljardia kruunua vuodessa, mutta keskimääräiset vuosittaiset verotulot jäivät 50 miljoonaan kruunuun. Jopa "parhaana vuotena" saatiin kerättyä vain 80 miljoonaa kruunua kiinteiden tulojen veroja. Tämä tarkoittaa ennustusten olleen 30 kertaa suurempia, kuin toteutuneet lukemat. Laskeneet kaupankäyntivolyymit johtivat pääomatuloverojen laskuun, mikä kumosi lähes täysin (poikkeuksellisen matalat) kaupankäyntiveron tuottamat tulot.

Verot aiheuttivat valtavan rahoitusalan maastapaon. Pääomien pakeneminen näkyi kaikkialla. Samalla, kun verot loivat ulkomaisille sijoittajille valtavan kynnyksen osallistua ruotsalaisille markkinoille, veivät monet kotimaiset sijoittajat bisneksensä ulkomaille tai vaihtoivat verovapaisiin sijoitusinstrumentteihin, kuten korkotermiineihin ja vaihtosopimuksiin. Vaikka vero oli korkeampi osakkeilla kärsi kiinteiden tuottojen markkinat kuitenkin eniten. Huolimatta "matalasta" 0,003 prosentin verosta viiden vuoden velkakirjoille, laskivat kaupankäyntivolyymit 85% jo pelkästään ensimmäisellä viikolla veron täytäntöönpanosta. Futuurikauppa putosi 98% ja optiomarkkinat katosivat käytännössä kokonaan. Vuoden 1986 veronkorotuksen aikaan 60% Ruotsin 11 vaihdetuimman osakkeen kaupankäynnistä oli siirtynyt Lontooseen. 50% ruotsalaisista osakkeista oli siirtynyt Lontoon pörssiin vuoteen 1990 mennessä.