Miksi Facebook toimii, mutta demokratia ei

Posted by: Markus Törnqvist 11 years, 1 month ago

(0 comments)

Artikkeli on käännetty Jeffrey Tuckerin Laissez Faire Booksille kirjoittamasta artikkelista, alkup. linkki tässä.

Tänä vuonna Facebook saavuttaa miljardi käyttäjää, tai seitsemäsosan maailman väestöstä. Se on tuonut esiin enemmän ihmisiä kuin yksikään valtio maailmassa, lukuunottamatta Intiaa tai Kiinaa, ja se todennäköisesti ohittaa nämä vuodessa tai kahdessa. Ja samalla kun monet ihmiset pakenevat valtioitaan mahdollisuuksien mukaan, useammat ja useammat liittyvät Facebookiin vapaaehtoisesti.

Mikä on logiikka, ajava voima, muutoksen vaikuttava tekijä?

Kyllä, ohjelmisto toimii hyvin, ja kyllä, johtajilla ja omistajilla on yrittäjän mielet. Mutta oikea Facebookin salaisuus on sen sisäiset ihmisrattaat —yksittäiset käyttäjät — jotka paljastuvat heivastavan itse yhteiskunnan muodostumista ja kehittymistä.

Paras tapa nähdä ja ymmärtää tämä on verrata Facebookin toimintaa demokraattisen poliittisen prosessin toimintaan. On ollut hauskaa, tuottavaa, kiinnostavaa, hyödyllistä ja edistävää katsoa Facebookin kehittyvän. Äänestyskausi, vastakohtaisesti, on ollut jakavaa, raskasta, tuhlaavaa, hapanta ja kaikein kaikkiaan hämmentävää.

Se johtuu siitä, että Facebook ja demokratia toimivat täysin eri periaatteilla.

Facebook perustuu vapaaehtoisen yhdessäoloon. Liityt tai kieltäydyt liittymästä. Sinulla voi olla yksi kaveri tai tuhansia. Se on sinusta kiinni. Jaat tietoa mitä haluat jakaa ja pidät toiset asiat julkisesti näkyvistä. Käytät alustaa vain omaksi hyödyksesi ja kieltäydyt käyttämästä sitä mihinkään muuhun.

Osallistumisesi Facebookiin lähtee asioista, jotka tiedät parhaiten: itsestäsi, kiinnostuksistasi, tekemisistäsi, ideoistasi. Individualismin periaate — olet itse elämäsi paras johtaja — on ratas, joka pyörittää koneistoa. Aivan kuin ei mitkään kaksi henkilöä ole samanlaisia, ei kellään kahdella henkilöllä ole samaa kokemusta alustan kanssa. Kaikki räätälöityy juuri sinun kiinnostuksiisi ja haluihisi.

Mutta tietenkin sinua kiinnostaa muutkin, joten pyydät yhteyttä. Jos he suostuvat, kytkeydytte ja muodostatte jotain yhteisesti tyydyttävää. Valitset otatko mukaan vai poistatko, kasvatat vähitellen omaa ainutkertaista yhteisöäsi, joka perustuu mihin tahansa haluamiisi valintakriteereihin. Verkostot kasvavat ja kasvavat näistä individualismin ja valinnan periaatteista. Se on jatkuvasti kehittyvä yhteistyöprosessi — juuri sellainen kuin Hans-Hermann Hoppe kuvailee yhteiskunnan perustaksi.

Demokraattisissa vaaleissa vaikuttaa olevan kyse valinnasta jollain tavalla, mutta kyseessä on valinta siitä kuka johtaa joukkoa. Se tarjoaa saman käyttökokemuksen kaikille, riippumatta yksilön mielihaluista. Sinut pakotetaan järjestelmään sillä nojalla, että olet syntynyt siihen. Toki, voit valita äänestäväsi, mutta et voi valita haluatko tulla tuloksen hallituksi.

Tässä demokraattisessa järjestelmässä, sinulle annetaan automaattisesti 220 miljoonaa "kaveria", halusit tai et. Nämä muka-kaverit annetaan sinulle kauan aikaa sitten valtioiden johtajien piirtämien maa-aluerajojen puitteissa. Tämä "kaverit" julkaisevat seinälläsi jatkuvasti. Uutisissasi on jatkuva virta vaatimuksia. Et voi poistaa heidän julkaisujaan tai merkitä niitä roskaksi. Rahoitusta ei kerätä mainoksista vaan järjestelmän käytöstä.

Mikään ei ole aidosti vapaaehtoista äänestyksissä. Tulokset sitovat sinua riippumattomasti. Tämä luo absurditeetteja. Tämä on uskomattoman ilmeistä Republikaanien nimeämisprosessissa. Jos alle 30-vuotiaat pärjäisivät parhaiten, Ron Paul voittaisi. Jos uskonnolliset suurperheet pärjäisivät parhaiten, Rick Santorum voittaisi. Jos Kauppakamarin jäsenet pärjäisivät parhaiten, Mitt Romney olisi voittaja. Kaikki on kiinni demografiasta, väestöstä, mutta järjestelmässä voi olla vain yksi voittaja. [Suomalaiset voivat verrata vaikka Paavo Väyryseen — suom. huom.]

Sen takia äänestäminen on ihmisten välistä kamppailua, tappelua, painia, yritystä vaatia omaa tahtoasi ja päihittää muiden mielenkiinnot ja halut. Lopuksi meille vakuutellaan, että riippumatta tuloksesta, meidän täytyy kaikkien olla onnellisia, koska osallistuimme. Yksilön on annettava tietä kollektiiville.

Meille kerrotaan tämän tarkoittavan, että järjestelmä toimi. Mutta missä mielessä se toimi? Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että parhaiten järjestäytynyt vähemmistö pärjäsi yli hajanaisen enemmistön. Tämä on suunnilleen yhtä rauhanomaista kuin lasten kukkulan kuningas -leikki.

Facebookilla ei ole mitään tekemistä tämän hölynpölyn kanssa. Yhteisösi ovat omia luomuksiasi, jatkeita tahdollesi ja sen harmonialle muiden tahtojen kanssa. Yhteisöt kasvavat yhteisen hyvän nimissä. Jos teet virheen, voit piilottaa kaverisi julkaisut tai poistaa hänet kavereistasi. Tämä loukkaa tunteita, toki, mutta se ei ole väkivaltaista. Se ei ryöstä tai tapa.

Kaverisi Facebookissa voivat olla mistä vain. He kirjautuvat ja kartoittavat matkansa. Sillä missä kaverisi asuu, tai muuttaa Pekingiin tai Buenos Airesiin, ei ole mitään välilä. Facebook mahdollistaa sen mitä voisi kutsua maantieteellisesti sitoutumattomaksi yhdistymiseksi. Kielierot estävät yhteydenpitoa, mutta niistäkin voidaan päästä yli.

Demokratia on maantieteellisesti hypersidottua. Voit äänestää annetulla paikalla. Sinun äänesi kerätään yhteen muiden kanssa maassasi tuottakseen yhden tuloksen, ja siitä johtuen varsinaiset toiveesi ovat heti yhdistetty muihin. Sitten ne yhdistetään uudelleen seuraavilla maantieteellisillä tasoilla, lopulta valtion tasolla. Siihen päästessä omat mieltymyksesi ovat kadotettu.

Joskus ihmiset kyllästyvät Facebookiin. He yhtäkkiä pitävät sitä raskaana, lapsellisena, aikaa tuhlaavana, jopa tunkeutuvana. Hyvä. Voit lähteä pois. Mene käyttäjätilisi asetuksiin ja kytke pois kaikki huomautukset ja pidä vapaata. Muut ihmiset voivat valittaa, mutta on sinun valintasi oletko siellä vai et. Voit jopa poistaa tilisi ilman mitään varsinaista kääntöpuolta. Voit myöhemmin rekisteröityä uudelleen jos haluat tai liittyä johonkin toiseen sosiaaliseen verkostoon.

Yritä tehdä sama demokratialla. Et voi lakata seuraamasta. Olet automaattisesti sisällä loppuiäksesi, eikä edes sijainnin vaihtaminen tai maasta pois muuttaminen muuta tilannetta. On jopa äärimmäisen vaikeaa poistaa tilisi lakauttamalla kansalaisuutesi. Demokratian johtajat vainuavat sinua silti.

Voimme oppia siitä, mitä Facebook ja muut sosiaaliset verkostot Internetissä ovat tuoneet meille. Nämä ovat enemmän kuin vain webisivuja; ne ovat yhteiskunnallisen järjestäytymisen malleja, jotka ylittävät vanhat muodot. Tee muusta elämästäsi enemmän sosiaalisen verkoston kaltaista ja alamme nähdä oikeaa edistystä sivistyksessä. Pysy vanhassa pakotetun demokraattisen yhteisön mallissa ja jatkamme rappeutumista.