Kohti seitsemän dollarin bensaa

Posted by: Jukka Michelsson 12 years, 4 months ago

(0 comments)

Tämä J.  Kevin Meadersin artikkeli julkaistiin alunperin 25.4.2011 sivustolla mises.org.

Palatkaamme tämänhetkisen talouskriisin alkujuurille - kyllä, se on edelleen kriisi useille miljoonille amerikkalaisille, jotka joutuivat työttömiksi, menettivät luottotietonsa, ajautuivat konkurssiin, menettivät kotinsa ja elämäntyylinsä. Hökkelikyliä syntyy ympäri Amerikkaa vailla juurikaan mediahuomiota.

Kymmenet miljoonat on repäisty ulos keskiluokasta takaisin köyhyyteen, mistä heidän isovanhempansa olivat taistelleet itsensä ylös.

Tehdään tämä selväksi: kapitalismi ei ajanut meitä tähän; sen teki valtion interventionismi ja keskuspankki- the Federal Reserve.

Ensimmäiset kaksi kuvaajaa ovat S&P 500 -indeksi (ylempi) ja Effective Federal Funds Rate (ohjauskorko - alempi). Tämänhetkinen taloustilanne alkoi IT-kuplasta (punainen nuoli ensimmäisessä kuvaajassa), minkä itsensä synnytti aiempi ohjauskorkojen lasku (vihreä nuoli alemmassa kuvassa).

Kuplan puhjettua vuonna 2000, Alan Greenspan pyrki elvyttämään "järjetöntä ylenpalttisuutta" ("irrational exuberance), josta hän itse oli markkinoita varoittanut, laskemalla ohjauskorkoa - keinotekoisesti, totta kai - 6,5 prosentista alas melkein 1 prosenttiin vuonna 2002 (oranssi nuoli toisessa kuvassa).

Koko homman idea oli kannustaa yritysten (ja yksityisten) kulutuksen kasvuun madaltamalla rahan lainaamisen kustannuksia. Tämä "kustannus" oli siten paljon pienempi kuin se olisi ollut vapailla markkinoilla, missä korot määräytyvät rahan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Nykyään vapaamarkkinakorot on pelkkää unelmaa - illuusio; sitä ei ole. Fed vain luo niin paljon tarjontaa kuin se haluaa ja sitten toivoo, että hölmöt riskinottajat tarttuvat syöttiin. Kuten miljoonat sitten tarttuivatkin.

Kuvioihin astuu asuntokupla. Saatat jopa muistaa 1 prosentin LIBOR -muuttuvakorkoisen asuntolainan? Kuinka täydellisen epärealistisen optimistinen (tai höynäytettävissä oleva) pitää olla ottaakseen muuttuvakorkoisen lainan (ARM), kun korot ovat historiallisen alhaalla?

Jokatapauksessa löysä rahapolitiikka ja matalat korot ajoivat asuntomarkkinat kohoamaan ennätyslukemiin työttömyyden ollessa ennätysmatalalla ja valheelliseen kuvitelmaan riskittömästä riskinotosta.

Niin vain kävi, että inflaatio iski, Fed nosti korkoja, ARM:ien korot nousivat, ihmiset eivät saaneet myytyä asuntojaan kattaakseen asuntolainojaan ja ulosmittaukset rikkoivat ennätyksiä. Samalla huonoja luottoja myöntäneet pankit saivat tukipaketteja veronmaksajilta ja pankkien johtohenkilöt saivat pitää miljoonabonuksensa. Hurraa.

Tämä ei ollut kuitenkaan vielä tarinan loppu. Kun asuntokupla puhkesi, mestarimme Fedissä (pääasiallisesti toveri Bernanke) päättivät pudottaa korot nollaan ja inflatoida rahan määrä tunnistamattomaksi.

Seuraava kaavio on Fedin rahaperusta. Huomatkaa vertikaalinen liike vuoden 2008 laman aikana ja sen jälkeen: noin 800 miljardista dollarista hieman yli 2,4 biljoonaan dollariin (suomen biljoona vastaa amerikan englannin "trillion" sanaa, joka on tuhat miljardia. Rahan määrä siis kolminkertaistui).

Tämä on huolestuttavin kaavio, mitä olen koskaan nähnyt. Saadaksesi vertailukohdan Bernanken tekosille, katso nyppylää (ympyröity), jonka Greenspan aiheutti IT-kuplan puhjettua vuoden 2000 alussa. Tällaiset vertailut eivät päädy CNBC:lle tai Wall Street Journalin etusivulle.

Jos 1 prosentin korkotaso ja tuo pieni Greenspanin rahaekspansio vuonna 2000 aiheutti kuplan ja sen puhkeamisen vuonna 2008, niin mikä tulee olemaan nykyisen, pidennetyn 0 prosentin korkotason ja 300 prosentin rahaperustan kasvatuksen tulos?

Vastaus on olemassa, mutta se ei ole miellyttävä. Siteeratakseni professori Misesin, taloustieteilijän joka ennusti nykyisen kriisimme yli 60 vuotta sitten, kirjasta Human Action (suomennos alla):

There is no means of avoiding the final collapse of a boom brought about by credit [or monetary] expansion. The alternative is only whether the crisis should come sooner as the result of voluntary abandonment of the further credit expansion, or later as a final and total catastrophe of the currency system involved.

[Ei ole olemassa keinoa väistää luotto-tai rahaekspansion synnyttämän kuplan lopullista puhkeamista. Vaihtoehdot ovat vain tapahtuuko se ennemmin, luopumalla vapaaehtoisesti luoton laajennuksesta, vai myöhemmin, osana rahajärjestelmän itsensä lopullista ja totaalista katastrofia.]

Lopputulos näyttää olevan kirkossa kuulutettu; kysymys kuuluu vain, että mitä tapahtuu sitä odotellessa.

Huolimatta siitä, että ohjauskorko on ollut nollissa ja Fed on luonut valtavia määriä uutta fiat-rahaa, suurin osa tästä rahasta on pysynyt pankkijärjestelmässä. Allaoleva kaavio havainnollistaa:

Tämä kaavio kuvaa sitä rahan määrää, minkä pankkimme pitävät talletuksena keskuspankissa. Kuten näkyy, uusi luotu raha pysyy pankeilla jotka sen sen sijaan, että lainaisivat sitä ihmisille, joiden tarvitsee uudelleenrahoittaa asuntonsa tai yrityksensä ja jotka saattaisivat laajentaa ja palkata ihmisiä (kuten Fed tarkoitti tapahtuvaksi), ne (pankit) vain tallettavat ilmaisen rahan takaisin Fediin ja tienaavat massiivisia määriä korkoja.

Mitä pelleilyä tämä on? Pankit pelastettiin miljardien ja taas miljardien dollarien arvosta huonoja luottoja, joita ne olivat myöntäneet, sitten niille kirjaimellisesti annettiin 1,2 biljoonaa dollaria (kuten ylläolevasta kuvasta näkyy) ilmaista rahaa, sitten ne sijoittavat rahat valtionvelkoihin, joista perittävä korko on yksi Obaman hallinnon suurimpia yksittäisiä menoeriä. Elämmekö jossakin Ayn Randin romaanissa? Mitäs sinä tykkäisit, jos saisit ilmaista rahaa sijoitettavaksi ja jonka koron takaa valtion verotulot (ja aseet)?

Budjetista puheenollen, seuraava kaavio on toisiksi pelottavin, mitä olen koskaan nähnyt. Se näyttää liittovaltion alijäämän, joka ylittää jo 1,4 biljoonaa dollaria vuosittain! Huomioi, että kaavion mittayksikkö on miljoonat.

Ellei kongressi leikkaa menoja dramaattisesti (mitä vahvasti epäilen), Fed tulee jatkossakin ostamaan valtionlainoja rahoittaakseen alijäämämme tyhjästä luodulla rahalla, aivan kuten Weimarin tasavallassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Lopputuloksen on oltava romahdus,.

En tahtoisi lisätä lisää bensaa liekkeihin, mutta viimeaikoina "valtionvelkojen kummisetänä" tunnettu Bill Gross, joka hallinnoi yli biljoonaa dollaria, myi pois kaikki (USA:n) valtionvelkakirjat koska, kuten hänen hiljattain julkaistussa osakaskirjeessä sanotaan:

Unless entitlements are substantially reformed, I am confident that this country will default on its debt; not in conventional ways, but by picking the pocket of savers via a combination of less observable, yet historically verifiable policies — inflation, currency devaluation and low to negative real interest rates.

[Jollei etuisuuksia merkittävästi uudisteta olen varma, että tämä maa jättää velkojaan maksamatta; ei tavanomaisin keinoin, vaan ottamalla säästäjien taskuista yhdistelmillä vähemmän läpinäkyviä, mutta historiallisesti verifioitavia keinoja -- inflaatio, devalvaatio ja matalat tai negatiiviset reaalikorot.]

Rohkenen väittää, että se on jo alkanut.

"Mitä me sitten mahdamme asialle? Miten tämä vaikuttaa minuun ja rahoihini?" Kuulinko sinun juuri kysyvän tuota? No, se on hyvä kysymys. Koska minulla ei tässä yhteydessä ole tilaa eikä aikaa mennä yksityiskohtiin riittänee kun totean, että kuplat ja niiden puhkeamiset on helppo ymmärtää ja ennustaa jos hylkäät vallassa olevan Keynesiläisen koulukunnan doktriinit ja perehdyt Itävaltalaiseen koulukuntaan.

Useimmat ovat kuulleet kottikärryinflaatiosta Weimarin tasavallassa Saksassa. Historiassa on nähty sama ilmiö monta, monta kertaa ja lopputulos on aina sama.

Niinpä voimme oppia Itävaltalaisesta järkeilystä - joka kuvastaa realismia ja historiallisia tosiasioita, eikä akateemista haaveilua. Dramaattisen yliyksinkertaistamisenkin uhalla, yleisesti ottaen nousun aikana pitäisi sijoittaa aggressiivisemmin ja laskukaudella konservatiivisemmin. Kuulostaa helpolta, eikö? Tosielämässä käännettä on kuitenkin mahdotonta ajoittaa päivän, tai edes kuukauden tarkkuudella, mutta kokemuksemme vuosilta 2000 ja 2008 osoittaa, että se on mahdollista ajoittaa 12-18 kuukauden ajanjaksolle. Avain piilee siinä, että tietää mitä merkkejä etsii - ja uskoo niitä.

Esimerkkinä yksi seuraamistamme indikaattoreista ylempänä mainittujen lisäksi on rahan kiertonopeus. Tätä voi karkeasti kuvata mittarina, joka kertoo kuinka nopeasti seteli kulkee kädestä toiseen, mutta se on paljon muutakin.

Joka kerta kun talletat dollarin käyttö- tai säästötilille pankkisi voi lainata sen eteenpäin kymmenelle muulle ihmiselle, eli olennaisilta osiltaan luoda kymmenen uutta dollaria yhtä tallettamaasi kohden. Tätä kutsutaan Mandrake-mekanismiksi ja se on osa luottoekspansion ongelmaa, koska dollarisi velkavivutetaan kymmeneksi. Tämä eksponentiaalinen rahaekspansio pankkijärjestelmässä tuottaa valtavia voittoja pankeille, mutta myöskin valtavia tappioita pankkiryntäyksen tapahtuessa (mikä on keskuspankkijärjestelmän perustamisen alkuperäinen syy).

Tässä siis tiivistetysti:

  1. Fed on kolminkertaistanut rahan määrän ja pudottanut korot nollaan.
  2. Vahvistunut talous yrittää päästä vauhtiin, muttei pääse liikkeelle koska kaikki uusi raha makaa pankeissa.
  3. Jossakin vaiheessa pankit alkaavat taas lainaamaan ja rahan kiertonopeus nousee.
  4. Kun se tapahtuu, inflaatio alkaa muistuttamaan olemassaolostaan tavalla, jota Bernankekaan ei voi jättää huomiotta ja hän vastaa nostamalla korkoja.
  5. Ennen pitkää lisääntynyt kiertonopeus, inflaatio, korkea öljyn hinta ja korot yhdessä romahduttavat talouden jälleen. Ja aloitamme koko prosessin taas alusta - jos pystymme.

Rahan määrän kolminkertaistaminen, kylmällä matematiikalla pääteltynä, implikoisi myös hintojen kolminkertaistumista - kunhan uusi raha on levinnyt markkinoilla. Näin ollen 3,5 dollarin bensasta tulisi 10,5 dollarin hintainen. Luonnollisestikaan laskut eivät mene noin yksinkertaisesti, koska todellisuudessa kukaan (varsinkaan Bernanke) ei voi ennustaa mitä tulee tapahtumaan, mutta mikäli historiasta on mitään oppiminen niin yllättäen tulemme huomaamaan, että 7 dollaria bensagallonasta vaikuttaakin hyvältä tarjoukselta.