Japanin valuuttainterventio

Posted by: Jukka Michelsson 6 years ago

(0 comments)

Tämä Robert P. Murphyn artikkeli julkaistiin alunperin sivustolla mises.org 23.3.2011.

Maanjäristyksen, tsunamin ja ydinonnettomuuksien jälkeen oli ironista, että Japanin valuutta vahvistui merkittävästi. Japanin keskuspankki vastasi yhdessä muiden keskuspankkien kanssa käynnistämällä koordinoidun valuuttaintervention heikentääkseen jeniä.

Kuvailen tässä artikkelissa miksi jeni vahvistui allunperinkään ja mitä ongelmia keskuspankkioperaatioista voi seurata.

Kuinka katastrofi vahvistaa valuuttaa?

Kuten allaoleva graafi näyttää, Japanin jeni vahvistui USA:n dollaria (kuten muitakin valuuttoja) vastaan voimakkaasti maaliskuun 11. päivän maanjäristyksen jälkeen:

Pitäkäämme mielessä, että ylläolevassa graafissa kuvataan dollarin ostamiseksi tarvittavien jenien määrää, joten matalampi luku tarkoittaa vahvempaa jeniä. Maaliskuun 18. nousupiikki on mitä ilmeisimmin seurausta keskuspankkioperaatioista.

Monet olivat yllättyneitä, että jeni vahvistuu taloutta huojuttaneen luonnonkatastrofin jälkeen, mutta meidän tulee muistaa, että valuutta ei ole talouden vahvuuden mittari. Jenin hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Syy miksi jeni vahveni oli, että spekuloijat olettivat sen vahvistuvan ja siksi ryhtyivät myymään muita valuuttoja ostaakseen jeniä. Jos esimerkiksi valuuttaspekuloijalla on $10 000 käteistä hän voi osallistua kansainvälisille valuuttamarkkinoille yrittääkseen löytää jonkun, joka vaihtaa sen jeneihin. Tarpeeksi monen spekuloijan toimiessa näin, jenin lisääntynyt kysyntä nostaa jenin dollarihintaa aivan kuten leivänpaahtimien lisääntynyt kysyntä nostaa leivänpaahtimien hintaa. Täten vahvistuva jeni ilmenee ylläolevan käyrän laskuna.

Nyt olemme tietenkin vain lykänneet itse kysymystä: Miksi spekuloijat olettivat jenin vahvistuvan maanjäristyksen jälkeen? Standardivastaus finanssipiireissä on jälleenkotouttaminen (repatriation). Tarkalleen ottaen spekuloijat veikkasivat, että suuria määriä rahaa eri puolilta maailmaa suuntaisi tiensä kohti Japania tulevina kuukausina. Tämä voi johtua lahjoituksista tai japanilaisten vakuutusyhtiöiden tarpeesta likvidoida ulkomaisia sijoituksiaan saadakseen käteistä maksaakseen vakuutuskorvauksia.

Mikä ikinä syy onkaan, spekuloijat olettivat lukuisten ihmisten pyrkivän lähikuukausina vaihtamaan paikallisia rahojaan jeneiksi. Useiden ihmisten halu vaihtaa valuuttaansa jeneiksi nostaisi jenin hintaa kyseiseen valuuttaan nähden.

G7 ei pidä näkemästään

Erinäisissä talousartikkeleissa kerrottiin G7-maiden keskuspankkien päättäneen myöhään viime viikolla ryhtyä koordinoituun interventioon laskeakseen vahvistuvan jenin arvoa. Tarkemmin, keskuspankit ryhtyivät myymään jeniä ja ostamaan muita valuuttoja pyrkiessään kumoamaan spekuloijien liikkeet.

Japanin keskuspankki voi tietysti luoda uusia jenejä mielin määriin, aivan kuten Ben Bernankella on rajaton valta kirjoittaa (dollarimääräisiä) shekkejä ja ostaa omaisuuseriä. Operaation kuudella muulla keskuspankilla ei kuitenkaan ole valtaa luoda jenejä. Niiden rooli interventiossa on seistä sivussa ja katsoa, kun Japani painaa seteleitä ja vahvistaa muiden valuuttoja.

Nämä muut pankit voivat mennä pidemmälle ja osallistua aktiivisesti myymällä jenejä, joita niillä on aikaisempien kauppojen jäljiltä taseissaan. (Esimerkiksi viime perjantaina New York Fedin raportoitiin myyneen jeni-pohjaista varallisuutta 50 miljoonan dollarin edestä käyttäen Fedin noin $11.9 miljardin suuruista jeni-varantoa)

Tuomassa vakautta?

Näennäinen syy valuuttainterventiolle on vakauttaminen. David Mann, Standard Chartered -pankin tutkimusjohtaja, sanoi: "Tässä on kyse volatiliteetin rajoittamisesta sekä epävarmuuden vähentämisestä".

Kuitenkin, mikäli päämäärä on vakauttaminen, niin spekuloijia vastaan taisteleminen on väärä keino. Spekuloijat itseasiassa vähentävät volatiliteettia, ainakin ollessaan tuottoisia. Loppujen lopuksi, onhan spekuloijan päämääränä "ostaa halvalla, myydä kalliilla" tai (kohteen ollessa ylihinnoiteltu) "ylimyydä kalliilla, ostaa halvalla". Kummin päin vain, spekuloija puskee kohteen hintaa kohti sen tulevaisuuden hintaa siten tasoittaen hintakehitystä, kun spekuloija on havainnut tilanteen ennen muita.

On naurettavaa kuvitella, että G7-interventio tuottaisi vakautta, koska sijoittajat eivät tiedä tarkalleen mitä keskuspankit aikovat tehdä. Tämä lainaus talousuutisesta koskien New York Fedin interventiota viime perjantaina havainnollistaa ongelmaa:

Alkuperäinen interventio Fediltä tuli heti kahdeksalta aamulla (EDT), New Yorkin pörssipäivän alkaessa. Kolme interventioon perehtynyttä yhdysvaltalaispankkia kertoi Dow Jones Newswiresille Fedin päivän kauppojen koon olleen yhteensä noin $50 miljoonaa.

Alkuperäinen interventio Fedin puolelta oli symbolinen ele, joka osoitti keskuspankin työskentelevän koordinoidusti japanilaisen vastaparinsa kanssa, sanoi Michael Woorfolk, Bank of New York Mellonin valuuttastrategikko. Hän lisäsi, että kyseessä oli myöskin "varoituslaukaus" spekuloijille, jotka harkitsisivat interventiota vastaan taistelemista. ...

Hintamuutoksista riippuen Fed ja Kanadan keskuspankki voivat jatkaa interventioita pidemmälläkin aikavälillä, yksittäisten kauppojen sijaan, kommentoi Brian Kim, valuuttastrategikko UBS:llä.

Kaiken tämän jälkeen dollari saattaa nousta ¥82:een, Kim sanoi, mikä olisi psykologisesti merkittävä luku ja voisi saattaa dollarin takaisin maanjäristystä edeltävään tasoon.

Nyt, luonnonmullistusten ja niiden seuraamuksien arvailemisen lisäksi spekuloijien täytyy ennakoida keskuspankkiirien toimia. Jos keskuspankit jeni-varantojen käydessä vähiin päättävät jossakin vaiheessa heittää pyyhkeen kehään, ne ovat silloin vain viivyttäneet markkinoiden sopeutumista uusiin olosuhteisiin. Niiden toimenpiteet olisivat olleet yhtä turhia kuin eteläamerikkalaisen diktaattorin yritykset puolustaa valuuttaansa "spekulatiivista hyökkäystä" vastaan.

Tämän pelin ainoa osapuoli, joka voi pysyvästi pitää jenin heikkona on Japanin keskuspankki, koska sen "reservit" ovat rajattomat. Toisin sanottuna sen sijaan, että yrittäisi painostaa markkinoita pysymään kaukana uusien fundamenttien vahvistamasta jenin, Japanin keskuspankki voi muuttaa fundamentteja hukuttamalla maailman uusiin jeneihin. Seuraavassa kappaleessa käsittelen tämän strategian huonot puolet.

Markkinahinnoilla on väliä

Aina kun keskuspankki päättää, ettei se pidä markkinahinnasta ja siten ryhtyy painamaan uutta rahaa, meidän on huomautettava, että hinnat tarkoittavat jotakin, ne eivät ole mielivaltaisia. Usein käy niin, että keskuspankkiirit, asiantuntijoiden tukemina, diagnosoivat jonkin trendin selvästi "haitalliseksi taloudelle", luottaen karkeaan Keynesiläiseen lähestymistapaan. Jos omaksumme Itävaltalaisen näkökulman, missä markkinat ovat hyvin monimutkaisia mutta ketteriä, niin keskuspankin interventiot luovat pelkkää hämmennystä.

Mitä tulee Japanin tilanteeseen, tarinoita on monenlaisia. Kuvittele kuitenkin, että jotakin seuraavanlaista voisi tapahtua, mikäli G7-keskuspankit pitäisivät näppinsä kurissa: Maanjäristyksen ja tsunamin seurauksena miljoonat ihmiset tahtovat lähettää miljardien dollarien arvosta lahjoituksia japanilaisille.

Aluksi nämä lahjoitukset ovat kymmenissä eri valuutoissa. Jossakin vaiheessa niiden matkatessa Japaniin, jokainen valuutta muutetaan jeneiksi valuuttamarkkinoilla. Kysyntäpiikki nostaisi jenin arvon nopeasti ylös suhteessa muihin valuuttoihin.

Saatuaan runsaasti lahjoituksia japanilaiset avustusjärjestöt ryhtyisivät ostamaan kaikenlaisia pelastustarvikkeita, joista monia valmistetaan ulkomailla. Jos pelastusjärjestö tarvitsee esimerkiksi amerikkalaisen traktorin, sen pitää vaihtaa osa jeneistään dollareihin ja sitten ostaa traktori. Kaiken tämän seurauksena suuri osa jenin vahvistumisesta peruuntuu, kun Japanin maahantuonti on normaalia korkeammalla tasolla. Tässä on järkeä (fiat-valuuttojen maailmassa), koska todellinen keino auttaa Japania on lähettää heille fyysisiä hyödykkeitä. Rahan lähettäminen vain on hyödykkeiden lähettämistä tehokkaampaa, koska se mahdollistaa vastaanottajille täsmälleen tarvitsemiensa hyödykkeiden hankkimisen.

Ylläoleva tarina on tietysti karkea yleistys, mutta se toivon mukaan havainnollistaa tärkeän osan siitä mitä tällä hetkellä tapahtuu. Kun Japanin keskuspankki tarkoituksellisesti haittaa ylläkuvattua prosessia, se samalla heikentää muun maailman kykyä lähettää hyödykkeitä Japaniin. Heikentämällä jeniä, G7-keskuspankit tekevät ulkomaisista hyödykkeistä kalliimpia japanilaisille ostajille.

Yksityiskohdista riippuen, Japanin keskuspankin voidaan sanoa varastavansa osan hyväntekeväisyyslahjoituksista, koska se käyttää jenin nousua tekosyynä kasvattaa omaa tasettaan. Näillä toimenpiteillä keskuspankki vahingoittaa avustusjärjestöjä (sekä japanilaisia kuluttajia yleisesti ottaen) japanilaisen vientiteollisuuden hyväksi, koska lyhyellä aikavälillä vienti hyötyy heikommasta jenistä.

Yhteenveto

Parhaimmassakin tapauksessa G7-valuuttainterventio vain lykkää vääjäämätöntä sopeutumista jenin kysynnän muutokseen. Pahimmassa tapauksessa Japanin keskuspankki aiheuttaa rahan painamisella pysyvän arvonalennuksen, joka uudelleenjakaa vaurautta japanilaisilta avustusjärjestöiltä ja kansalaisilta valmistajien taskuun.