Internet, vapauden teknologia

Posted by: Jukka Michelsson 11 years, 11 months ago

(0 comments)

Internet sellaisena kuin me sen nykyään tunnemme, kaikkien tuntemana ja hyödyntämänä välineenä niin vapaa-ajalla kuin myös töissä, on ollut kiinteä osa yhteiskuntaamme ja elämäntapojamme nyt jonkin verran yli kymmenen vuotta. 

Kymmenen vuotta on riittävän pitkä aika, että alamme näkemään Internetin vaikutuksia myös yleisen ideologisen ilmapiirin saralla. Pyrin tässä artikkelissa perustelemaan miksi teknologia vaikuttaa ideologiaan ja miksi Internetin vaikutukset ovat yksilönvapautta korostavia.

Nuorten valinnanvara

Vaikka ideologisia muutoksia voi tapahtua ja tapahtuu kaikissa ikäluokissa on selvää, että nuoret ovat maailmankatsomuksensa jo vakiinnuttaneita aikuisia vastaanottavaisempia uusille aatteille. Individualistisen ajattelun kehittymisen kannalta on hyvä, jos yksilölle annetaan tilaa ja mahdollisuuksia kokeilla erilaisia identiteetin rakennuspalikoita.

Omaa identiteettiään vielä etsivällä nuorella on netin ansiosta rajaton määrä keinoja tuoda itseään esiin ja löytää samanhenkisiä kavereita. Omille ajatuksilleen ja mielipiteilleen voi saada yleisöä laatimalla blogin, osallistumalla keskusteluihin erilaisilla foorumeilla tai sosiaalisissa verkoissa tai vaikkapa perustamalla oman nettisivuston. Kenenkään ei tarvitse saada lupaa tai ylittää jotakin julkaisukynnystä voidakseen helposti ja nopeasti julistaa koko maailmalle mielipiteitään.

Löytääkseen samanhenkistä seuraa ei nykyään tarvitse enää pohtia "miten" tai "mistä", vaan ongelma on lähinnä valtavasta valikoimasta kaikkein parhaimman löytäminen. Jokaiselle löytyy netistä yhteisö, joka on tarkoitettu juuri sitä asiaa varten, mikä sinua tällä hetkellä sattuu kiinnostamaan. 

Nykyajan tyypillinen nuori ei ole enää laitettavissa ennalta-annettuun muottiin, vaan hän löytää netistä uskomattoman laajan valikoiman yhteisöjä, alakulttuureja ja kanavia tuodakseen itseään esille. Netti siis mahdollistaa omaehtoisen tavan löytää ja rakentaa oma identiteetti ja nuoret tietävät tämän. He pitävät itsestäänselvyytenä, että oman identiteetin voi rakentaa haluamakseen ja monille loputon määrä vaihtoehtoja tuottaa jopa valinnanvaikeuksia.

Yhtenäiskulttuurin katoaminen

Nostalgikot haikailevat nettiä ja globalisoitumista edeltävään Suomeen, missä vallitsi yhtenäiskulttuuri (ainakin romantisoiduissa muistikuvissa). Lauantaisin katsottiin saunan jälkeen uutiset ja urheiluruutu ja mäkihyppy- tai hiihtosankareita kannustettiin yhteen ääneen. 

Nyt valtakulttuurin käsite on hämärtynyt ja tilalle on tullut valtava määrä alakulttuureja, jotka ilmentävät itsensä erilaisina pukeutumiskoodeina, musiikkimakuina, puhetyyleinä jne. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, alakulttuureja on ennenkin ollut, mutta tehokkaamman tiedonkulun ansiosta vaikutteita voi nyt ammentaa yhtä helposti Japanista kuin Texasista, täten tuottaen katukuvaan monenkirjavan paletin mitä mielikuvituksekkaimmin pukeutuneita nuoria.

Netti on myöskin mullistanut uutismedian. Meille kasvaa sukupolvi, jolle termi "pääuutislähetys" ei merkitse mitään ja jotka osaavat suhtautua kriittisesti valtamedian tuottamiin uutisiin ja ajatusmalleihin. Maailmalla tapahtuvista asioista tulee tietoa monista eri lähteistä ja jos esimerkiksi laajalevikkinen sanomalehti tekee virheen, siitä tietävät yläasteikäisetkin jo ennen seuraavaa kouluaamua.

Mielenkiintoisia näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin ei tarvitse toivoa löytävänsä aamun lehden kolumneista, vaan ne ponnahtavat esille kavereiden lähettämissä linkeissä joita pallotellaan facebookissa ja foorumeilla.

Vapaus luo optimismia, optimismi vapautta

Maailmankuva on tärkeässä roolissa vaikuttaessaan ihmisen ideologisiin mieltymyksiin. Netin tarjoama tietolähteiden monipuolisuus yhdistettynä kansainvälisiin kontakteihin harrastusten parissa, sekä loputon valikoima samastumisen kohteita ja keinoja rakentaa itselleen oma yksilöllinen identiteetti, luo edellytykset individualistiselle maailmankuvalle.

Luottamus tulevaisuuteen - usko omiin mahdollisuuksiin tehdä valintoja sen suhteen - synnyttää optimismia. Jatkuva vaurauden lisääntyminen ja teknologinen kehitys tukevat positiivisia ajattelumalleja.

Sosialismin suosio perustuu pelkoon. Kun yksilön koetaan olevan vain ratas, jonka olemassaolon oikeutus on koneiston pyörittäminen, tuntuu hyvältä uskoa lupauksiin lämpimästä äiti-valtiosta, joka pitää huolen lapsista vanhuksiin ja auttaa hädässä.

Optimistinen, itsevarma ja tulevaisuuteen uskova ihminen ei kaipaa "holhousta". Uhriutuminen, ammatillinen yhdistyminen, joukkovoima, sääntely ja autoritäärinen kontrolli ovat poissa muodista. Tilalla on yhteisöllisyys, joka perustuu yksilön vapaaseen tahtoon osallistua, auttaa ja nauttia seurasta.

Internetin individualismia tukeva monimuotoisuus ja tiedon monipuolisuus luovat maailmankuvaa, johon on luonnollista liittää liberaali ideologia. Kun työmarkkinoille alkaa jo nyt tulla ihmisiä, joille Internet on lapsesta asti ollut luonnollinen osa elämää on selvää, että se merkitsee tulevaisuuden kannalta suurta yhteiskunnallista muutosta kohti vapaampaa maailmaa.