Euro eksyksissä

Posted by: Jukka Michelsson 11 years, 7 months ago

(0 comments)

Tilanne, missä yksi tai useampi euromaa velkaantuu yli varojensa ei ole syntynyt yllättäen, vaan se ennakoitiin jo euron luontivaiheessa. Maastrichtin sopimuksen nimenomainen tarkoitus oli estää se eurojärjestelmään sisäänrakennettu ominaisuus, joka mahdollistaa yksittäisten jäsenmaiden hyötymisen tiukan budjettikurin maiden kustannuksella.

Tämä euron “valuvika” pyrittiin paikkaamaan sopimuksilla, jotka pakottavat jokaisen jäsenmaan toimimaan vastuullisesti.

Miksi sitten ylivelkaantuneen maan, kuten Kreikan, ei vain anneta mennä konkurssiin?

Miten Kreikan konkurssi uhkaisi euron olemassaoloa tai levittäisi maksukyvyttömyyttä muihin maihin, kuten on väitetty?

Yksi ilmiselvä motiivi Kreikan pelastamiselle on saksalaisten pankkien pelastaminen. Tarkkaan ottaenhan Kreikan “pelastaminen” on harhaanjohtava ilmaus, sillä vastineeksi Kreikka joutuu sitoutumaan budjettikuriin, johon se olisi olosuhteiden pakosta joutunut myös ilman “pelastuspakettia”. Kyseessä on siis Kreikan velkojien (pankkien) pelastusoperaatio.

On kuitenkin olemassa myöskin poliittinen syy sille, miksi Kreikan ei haluta antaa mennä konkurssiin. Kyseessä on yritys pelastaa visio eurosta yhtenäisenä taloudellisena ja poliittisena rakenteena, missä euromääräiset velat ovat implisiittisesti viimekädessä EKP:n setelirahoituksella takaamia. Tämä näkemys on vastoin eurojärjestelmän perusideaa, jonka mukaan euro mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden ilman, että sitä käytettäisiin ylivelkaantumisen mahdollistajana.

Yhtenäisen euroalueen vision konkreettisia ilmentymiä ovat ehdotukset eurobondeista (eli kaikkien euroalueen veronmaksajien takaamista velkakirjoista) ja taloudellisen päätösvallan keskittämisestä. Yhteinen valuutta sinällään ei edellyttäisi yhtenäistä talouspolitiikkaa, mutta eurojärjestelmän rakenteen vuoksi tuhlailevan talouspolitiikan seuraukset voidaan sosialisoida koko euroalueen veronmaksajien kannettaviksi, jolloin - mikäli tähän valuvikaan ei haluta puuttua - taloudellinen valta on keskitettävä vastaamaan vastuun (eli seuraamusten) jakoa.

Philipp Bagusin kirja Euro eksyksissä (The Tragedy of the Euro) kuvaa euron syntyhistorian kahden vastakkaisen poliittisen vision kamppailuna, missä toinen osapuoli edustaa klassisen liberalistisen mukaista tuotteiden, palvelujen, ihmisten ja pääomien vapaata liikkuvuutta ja toinen osapuoli sosialistista, keskitetyn päätäntävallan eurooppalaista linnaketta.

Euron kriisissä uhkakuvana on sosialistisen vision romahtaminen, mitä Kreikan konkurssi merkitsisi. Mikäli poliittiset päättäjät eivät kykene takaamaan euromaiden velkoja yhdessä Euroopan Keskuspankin kanssa, tekevät markkinat nopeasti johtopäätöksensä ja vetävät lopunkin tukensa muilta ylivelkaantuneilta mailta.

Näistä poliittisista syistä johtuen IMF:n ja muiden ulkopuolisten tahojen mukaantuloa pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään ja Kreikka halutaan pelastaa “hinnalla millä hyvänsä”, painostaen EKP:tä ryhtymään setelirahoitukseen vastoin sen perustussopimusta ja rikkoen sen näennäistä itsenäisyyttä, jota klassisen liberalismin vision kannattajat pyrkivät perussopimuksilla suojelemaan.

Euro Eksyksissä kuvaa selkeästi ne eurojärjestelmään sisäänrakennetut mekanismit, jotka toimivat nykyisen kriisin aiheuttajina. Kreikkalaisten poliitikkojen syyttäminen ahneudesta ja korruptoituneisuudesta on liiallinen yksinkertaistus, joka auttaa vain luomaan mielikuvan, että poliitikot muualla toimisivat samassa tilanteessa vastuullisemmin.

Kirja on ostettavissa Libera-instituutin verkkokaupasta -15% hintaan alennuskoodilla misesfi.