BKT ei mittaa hyötyä tai onnellisuutta

Posted by: Thomas Taussi 4 years, 7 months ago

(0 comments)

Bruttokansantuotetta kritisoidaan usein huonoksi mittariksi yhteiskuntapolitiikalle ja jopa aineelliselle elintasollekin. Viime aikoina on kuultu vaatimuksia jopa onnellisuuden mittaamisesta. Onnellisuus on perinteiselle taloustieteelle hieman vieras käsite, mutta sen sijaan hyöty on kaiken harjoitettavan taloustieteen perusta. Yhteiskunnallisen keskustelun osapuolten olisi siis hyödyllistä ymmärtää bruttokansantuotteen ja kuluttajan kokeman hyödyn ero.

Taloustieteen taustaoletuksiin kuuluu, että ihminen valitsee saatavista vaihtoehdoista sen, joka maksimoi hänen hyötynsä ja auttaa häntä päämääränsä saavuttamisessa. Tämä oletus ymmärretään usein väärin pelkistetyksi itsekkääksi egoismiksi. Oletuksiin ei sisälly tarkempia määritelmiä ihmisen päämääristä. Hyöty voi yhtä lailla olla toisen auttamisesta saatavaa mielihyvää.

Olennaista on ymmärtää ihmisen tekevän asioita niin kauan kuin hän kokee saatavan hyödyn ylittävän erilaiset aineelliset ja henkiset kustannukset. Kaikki ihmisen toiminta on periaatteessa taloutta, koska ihminen joutuu valitsemaan askareensa sen mukaan, paljonko hän on valmis uhraamaan aikaa, henkistä jaksamista, aineellisia resursseja ja ehkä jopa luottamustakin eri tekoa varten. Kaikella on vaihtoehtoiskustannukset.

Taloudellinen analyysi on rajattu yksinkertaistus tästä monimutkaisesta elämästä. Muiden niukkojen resurssien lailla ihminen näkee rahalle erilaisia vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia. Näkemys vaihtoehdoista ja niistä saatavista hyödyistä pakottavat ihmisen laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Alla olevassa kuvassa tämä näkyy laskevana rajahyödyn käyränä.

Rajahyötykäyrä muuttuu jatkuvasti. Se voi heilahdella paljon tai vähän. Siihen vaikuttaa lukematon määrä erilaisia sisäisiä mieltymyksiä, odotuksia ja tunteita sekä tieto muista toiminnan vaihtoehdoista. Se, miten rajahyötykäyrä tarkalleen määräytyy, on psykologinen kysymys.

Kulloisenkin rajahyödyn pisteen ja hinnan erotus on hyöty. Taloustieteessä tätä kutsutaan kuluttajan ylijäämäksi. Tämä hyödyn kertymä on merkitty kuvioon sinisellä. Koska mitään kiinteää rajahyötyä ei ole, eikä ole mahdollista mitata luonnontieteellisinkään keinoin ihmisen kokemaa psykologista utiliteettia, luotettavan datan kerääminen ihmisen kokemasta hyödystä on mahdotonta.

Ainut empiirisesti havainnoitava luotettava tieto ihmisen pään sisältä on hänen kulutusvalintansa ja tämän hinta. Tämä piste on merkitty kuvioon punaisella. Tämän pisteen perusteella on laskettu myös bruttokansantuote, joka kuvaa lukuisten eri tuotteiden kulutuksesta kerättyä kokonaisarvoa. Tätä vastaava alue on merkitty kuvioon vaaleanpunaisella.

Koska kuluttajan mieltymykset vaihtelevat henkilöstä riippuen, on tieteellisesti mahdotonta selvittää suoraa kuluttajan ylijäämää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ihmisen kokeman hyödyn olevan täysin riippumaton bruttokansantuotteesta. Mitä enemmän ihmisellä on varaa kuluttaa, sitä enemmän hänelle myös kertyy väistämättä hyötyä. Hyödyn suuruus riippuu aivan henkilökohtaisista mieltymyksistä, joihin myös kulttuuriympäristö vaikuttaa.

Ei siis ole aivan mahdollista vedota taloustieteeseen ja empiiriseen dataan, että korkeamman kokonaistuotannon maissa ihmiset olisivat onnellisempia kuin matalamman kansantuotteen maissa. Tosin ei se osoita mitään muutakaan mittaria yhtään pätevämmäksi.