"Vapaus vai turvallisuus?"

kirjoittanut Thomas Taussi

“Ne ihmiset, jotka luovuttaisivat lähtökohtaisen vapautensa hetkellisen turvallisuuden tähden, eivät ansaitse kumpaakaan“ lue lisää…

Suhdannepolitiikka on komentotaloutta

kirjoittanut Thomas Taussi

Kuten tiedämme, rahan hinta on korko. Rahalle pätevät muiden hyödykkeiden lailla kysynnän ja tarjonnan lait. Tämä toteutuu siitäkin huolimatta, ettei raha ole tavanomainen kulutushyödyke. Sen tarkoitus on olla viime kädessä ainoastaan vaihdannan väline sekä yhteismitallinen arvon mitta. Jos rahoitusta on saatavilla niukasti, sen korot ovat korkeat. Kun ylimääräistä rahaa on markkinoilla enemmän, korot laskevat. Pankkien tehtävänä on ohjata ylijäämä, eli ihmisten säästöt rahoitusta tarvitseville velanottajille. Säästäjälle maksetaan kuluttamisensa lykkäämisestä korvausta. Rahan korko määräytyy tällä tavalla automaattisesti taloustilanteen mukaan. lue lisää…

Miksi talous on liberalismille olennaista

kirjoittanut Thomas Taussi

Liberalistit käsittelevät useimmiten talouskysymyksiä ja taloudellista vapautta. Kyse on siis klassisista liberalisteista, joita yhdistää laajan valtiovallan, keskussuunnittelun ja sosialismin vastaisuus. Tämä erottelee aidot liberalistit puhekielessä esiintyvistä "liberaaleista". Liberaalien todelliset liberalistiset piirteet ovat hyvin triviaaleja verrattuna täydelliseen yksilönvapauteen. Ihminen, joka väittää puolustavansa mm. sananvapautta ja yhtäläisiä vähemmistöjen oikeuksia ei riitä vielä tekemään ihmisestä liberalistia. Tällainen ihminen saattaisi kokonaisuudessaan olla yhtä liberaali kuin konservatiivinen vapaan markkinatalouden kannattaja. Taloudellinen vapaus on hyvin olennainen osa liberalistista yksilönvapautta. Kyse ei ole pelkästä osasta, vaan kaikkien vapauksien perustasta. lue lisää…

Sosiaalinen alkemia

kirjoittanut Thomas Taussi

Referaatti F.A. Hayekin kirjasta Kohtalokas ylimieli (The Fatal Conceit, 1988) lue lisää…

Marxismi perustuu virheoletuksille

kirjoittanut Thomas Taussi

Marxilaisesta taloustieteestä juontava marxismi kummittelee yhteiskuntatieteiden taustalla, oikeudenmukaisuuskäsityksissä sekä myös politiikassa. Kyse ei ole mistään vallankumouksellisesta sosialismin paluusta, vaan lähinnä alati olemassaolostaan muistuttavasta marginaalista. Vaikka hyvin harva kehtaa tunnustautua marxismin kannattajaksi, monesti Karl Marxia (1818-1884) saatetaan pitää vielä tieteellisenä auktoriteettina. Siihen saatetaan vedota vähintäänkin puolitosissaan, kun esimerkiksi maailman ongelmia halutaan sysätä kapitalismin piikkiin. Myös työväenliikkeen retoriikasta saattaa usein paistaa kunnioitusta Marxin ja hänen toverinsa Friedrich Engelsin (1820-1895) luokkateorioita kohtaan. lue lisää…