Anders Chydeniuksen Kansallinen voitto
Posted by: Santtu Mäki 12 years, 4 months ago
Anders Chydenius oli Suomessa syntynyt, Ruotsin hallinnon alla elänyt, arkkiliberaali, joka loi pohjan suomalaiselle liberalismille ja taisteli sortovaltaa vastaan vankkumattomasti. Tässä artikkelissa käymme läpi taloustieteellisiä ja yhteiskunnallisia ajatuksia jotka Kansallisen voiton neljä ensimmäistä pykälää sisältävät.
Anders Chydeniuksen älyllinen urotyö "Kansallinen voitto" jää liian usein vaille ansaitsemaansa huomiota. Chydenius ennakoi monia myöhempien liberaalien ja taloustieteilijöiden muotoilemia ajatuksia häkellyttävällä selväsanaisuudella ja tarkkuudella. Tarkastellaan hieman, mitä taloustieteen perusoppeja on Chydeniuksen lähes 250-vuotiaasta teoksesta on löydettävissä.
2§
Heti aluksi Chydenius määrittelee hyödykkeen, viittaa ihmisen taipumukseen pyrkiä poistamaan koettua tyytymättömyyttä, ja ilmaisee mikä ero on tuotantotekijällä ja tuotetulla hyödykkeellä.
Ihminen voi hyvin, kun hän nauttii tarvikkeitaan ja mukavuuksiaan, jotka yleisen puhetapamme mukaan ovat saaneet tavarain nimen. Luonto synnyttää ne; mutta ne eivät koskaan koidu hyödyksemme ilman työtä.
Chydenius huomio tarpeiden loppumattomuuden, joskaan ei sitä aivan yhtä jyrkästi ilmaissut kuin esimerkiksi Ludwig von Mises. Sivulauseessa, lähes puolihuolimattomasti, tulee ilmaistuksi myös erikoistuneen työnjaon tärkeys - ei ainoastaan yksilötasolla, vaan myös suuremmassa mittakaavassa.
Tarpeet ovat moninaisia, eikä ole ketään, joka ilman toisten apua on voinut hankkia itselleen edes välttämättömintä, ja tuskinpa kansakuntaakaan, joka ei ole tarvinnut toistaan.
Chydenius määrittelee rahan kaikkein markkinoitavimmaksi hyödykkeeksi, ja kuinka vain rahataloudessa voidaan mitata kaikkien hyödykkeiden suhteelliset hinnat mielekkäästi.
Vaihtaessamme näitä tavaroita toistemme kanssa, sitä sanotaan kaupaksi, ja ne tavarat, joita yleisesti halutaan ja vastaanotetaan, ovat kulta ja hopea, joiden suurempia tai pienempiä leimattuja osia sanotaan rahoiksi, jotka ovat toisten tavarain arvon mittana.
Tarkat määritelmät termeille on nyt luotu, ja syvällisempi taloudellinen analyysi on mahdollista.
3§
Aluksi Chydenius tekee kirjanpidollisen huomion, että riippumatta mitä kukin kansakunta tuottaa ja kuluttaa, määräytyy kauppatase viennin ja tuonnin perusteelta. Kapeastikin erikoistuneet kansakunnan, joilla on vain rajoitetetut resurssit käytössään, voivat kauppaa käymällä ansaita "kansallista voittoa."
On merkityksetöntä viekö kansakunta hyödykkeitä ja tuo kultaa, vai vie kultaa ja tuo hyödykkeitä - hyvinvointi kasvaa aina, kun kulutus on tuotantoa pienempää.
Chydenius muotoili siis myöhemmin David Ricardon pidemmälle kehittämän suhteellisen edun periaatteetteen. Suhteellisen edun periaatteen mukaisesti, kaikkien kansakuntien on edullista osallistua vaihdantaan, vaikka ne olisivat absoluuttisesti tehottomampia kaikkien mahdollisten tuotteiden valmistuksessa kuin kauppakumppaninsa.
Chydeniuksen huomioihin sisältyi myös ymmärrys oppimisesta ja skaalaeduista.
On siis kouraantuntuvaa, ettei jokin kansakunta voita sen avulla, että se askaroi monenlaisissa toimissa, vaan siten, että se toimii niissä elinkeinoissa, jotka parhaiten kannattavat, se on: joissa vähin määrä ihmisiä voi tuottaa tavaroita suurimmalla arvolla.
4§
Valmisteiden paljoudessa, tai oikeammin sanoen, niiden arvossa on siis kansan rikkaus; mutta valmisteiden paljous riippuu kahdesta päätekijästä, nimittäin työmiesten paljoudesta ja heidän ahkeruudestaan. Molemmat asiat luonto saa aikaan, kun se saa toimia ihmisten häiritsemättä.
Chydenius ennakoi Julian Simonin myöhemmin esittämää argumenttia, että ihmiset ovat kaikkein niukun tuotantotekijöistä, ja ihmisten määrä on loppukädessä ratkaiseva tekijä hyvinvoinnin kasvun ajajana. Jos ihmisiä on paljon, seuraa paljon innovaatioita ja uusia tuotantometelmiä, jolloin muiden tuotantotekijöiden niukkuuden intensiivisyys laskee. Viittaus ahkeruuteen voidaan tulkita ymmärrykseksi kannustimien tärkeydestä. Nämä molemmat seikat toteutuu parhaiten vapauden – eli luonnontilan – vallitessa.
Chydeniuksen ymmärrys kannustimien tärkeydestä tulee vielä selvemmin esiin hänen kirjoittaessaan:
Jos jompikumpi niistä puuttuu, [työntekijöitä tai ahkeruutta] on syy haettava kansakunnan asetuksista, mutta ei kernaasti niiden puutteesta, vaan niistä esteistä, jotka on asetettu luonnon tielle. -- Mitä useamman keinon asetukset tarjoavat toisille elää toisten työstä, mitä useampia esteitä asetetaan toisille elättää itseään työllään, sitä enemmän ahkeruutta ehkäistään.Frédéric Bastiat ilmaisi saman ajatuksen, ja lähes samoin sanankääntein noin 80 vuotta myöhemmin kirjoittaessaan valtiosta ja sen roolista yhteiskunnassa.
Tämä oli ensimmäinen osa Kansallista voittoa tarkastelevasta kirjoitussarjasta.
