kirjoittanut
Oskar Lindman
Libertaarissa liikkeessä on olemassa vahva sosiaalisesti konservatiivinen virtaus. Yksi eurooppalaisen liberalismin painopistealueita on ollut yksilölähtöisyys, tarkoittaen että erilaisuutta suvaitaan ja se nähdään rikkautena. Liberaalit ovat olleet valmiita hyväksymään vaikka rodullista, kielellistä ja uskonnollista monimuotoisuutta. Naisten emansipaatio on myös liberaalien agendalla ollut korkealla. Kysyn, vaalitaanko näitä perinteitä täällä vanhalla mantereella ja aiheuttaako vastainen liikkeeseen liiallista yksisilmäisyyttä? Raja kuljettavaksi on hiuksenhieno. Sosiaalisesti konservatiivisia ainakin suvaitaan, mutta voivatko he olla täysin rinnoin mukana, kun eivät yksityiselämässään ole valmiita suvaitsemaan ihmisiä erilaisella elämänpolulla? Skeptiset pitäisivät tätä liittoa poliittisin tarkoituksenmukaisuussyin perusteltuna. Konservatiivisessa aateperinnössä on paljon samaa kuin libertaarien, mutta ei enää niinkään liberaalien. Itse asiassa aatesuunnat ovat toistensa vastakohdat. Korostamalla samankaltaisuuksia suljemme silmämme eroavaisuuksilta. Kuitenkin punaniskoillakin on samanlainen oikeus elää valtion pakosta vapaana.
lue lisää…
kirjoittanut
Mikko Laakso
"Jäsentääksemme sivilisaatiomme kehitystä mielekkäästi, on ymmärrettävä, että kyseessä ei ole yhdenkään yksilön tai ihmisjoukon suunnitellusti tai päämäärätietoisesti toteuttama prosessi. Sen sijaan sivilisaatiomme kehitys on täysin itseohjautuva, eli spontaani ilmiö. Instituutioiden ja moraalin kehitys on alkanut siten, että ihmisjoukot ovat hiljalleen alkaneet tiedostamattaan soveltamaan erilaisia moraalisia käytänteitä - jopa sellaisia joista he eivät ole itse edes pitäneet, tai joiden olemassaolon tärkeyttä he eivät välttämättä edes kykene ymmärtämään.
lue lisää…
kirjoittanut
Thomas Taussi
”Taloustieteessä ei ole kyse tavaroista ja palveluista, vaan siinä on kyse ihmisen valinnoista ja toiminnasta.” – Ludwig von Mises, Human Action
lue lisää…
kirjoittanut
Oskar Lindman
Epistemologia eli filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa on taloustieteessä huomattavan keskeisessä osassa. Suurin osa isoista kysymyksistä taloustieteen alalla ratkoo tietoon liittyviä ongelmia. Myös markkinamekanismin itsessään kuvataan ratkovan tiedollisia ongelmia. Tieto ei koskaan ole täydellistä missään inhimillisessä toiminnassa, eikä se ole sitä taloudessakaan. Taloustiede ei ole metafysiikkaa tai ontologiaa, jälkimmäisestä tosin lyhyt pätkä artikkelin lopussa. On ehkä vain vähän liioiteltua väittää kaiken taloudessa ainakin viittaavan tietoon ja mitä enemmän taloustieteeseen tutustuu sitä selvemmäksi asia käy.
lue lisää…
kirjoittanut
Mikko Laakso
Niin sanottu "uusliberalismi" on vakiinnuttanut paikkansa laajasti käytettynäleimakirvesterminä vapaan markkinatalouden vastaisessa diskurssitaistelussa. Tämän epämääräisen kattokäsitteen alle on pyritty sijoittamaan paljon erilaisia ajatuksia ja assosiaatioita, liittyen länsimaissa harjoitettuun talouspolitiikkaan etenkin 1970-luvulta lähtien. Erinäisiä oikeistoliberaaleiksi miellettyjä talouspoliittisia toimenpiteitä on kuvattu uusliberalistisiksi. Tämän talouspoliittisen opin kannattajaksi ei tunnustaudu juuri kukaan, mutta sen sijaan käsitettä viljellään sitäkin ahkerammin, etenkin taloudellista vapautta vastustavan vasemmiston keskuudessa. Kyse on käsitesodasta ja paradokseista samaan tapaan kuin vaikkapa termien "äärioikeisto" ja "kansandemokratia" kohdalla.
lue lisää…
